Jyväskyläläinen Ann-Maaret Heikkinen, 42, kärsi poikkeuksellisen voimakkaasta väsymyksestä vuoden 2023 alussa. Väsymys ei helpottanut nukkumalla.
– Olin saanut neljännen lapseni vajaa pari vuotta aiemmin, ja oli vaikea erottaa, johtuiko väsymys pikkulapsiarjesta vai jostain muusta. Raskauden aikana olin myös kärsinyt raudanpuutteesta, hän sanoo.
Väsymyksen lisäksi oli muitakin oireita: Hampaita pestessä ikenet vuotivat tavallista helpommin verta. Jano ja virtsaamisen tarve olivat kasvaneet.
Myös kainaloiden iho oireili kutisemalla ja punoittamalla. Jälkeenpäin Ann-Maaret on ymmärtänyt, että kyse oli diabeteksen aiheuttamasta hiivatulehduksesta. Toistuvat hiivatulehdukset suussa, limakalvoilla ja taipeissa kuuluvat joskus korkean verensokerin aiheuttamiin oireisiin.
– Kävin oireideni vuoksi useasti terveyskeskuslääkärin vastaanotolla, mutta käynneillä hoidettiin yksittäisiä oireita. Epäily diabeteksesta hiipi mieleeni vasta, kun puolisoltani löytyi sattumalöydöksenä muiden tutkimusten yhteydessä tyypin 2 diabetes.
Hoidon alkuvaihe oli rankka
Huhtikuussa 2023 Ann-Maaret pääsi verikokeisiin. Selvisi, että hänen sokeriarvonsa olivat korkeat: glukoosin paastoarvo oli 19,2 mmol/litra, kun terveellä se on alle 6,1 mmol/litra. Sokerihemoglobiinin viitearvot ovat 20–42 mmol/mol, mutta Ann-Maaretilla arvo oli 107 mmol/mol.
– Syytin itseäni, etten ollut aiemmin yhdistänyt oireitani diabetekseen – etenkin, kun olin kärsinyt raskausdiabeteksesta kolmessa raskaudessani. Tiesin kyllä, että raskausdiabetes lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin, Ann-Maaret sanoo.
Tutkimuksissa selvisi myös, että veren kolesteroli-, munuais- ja maksa-arvoissa oli ongelmia.
Munuaisten toiminnan häiriöt ovat diabetesta sairastavilla yleisiä. Syynä on pitkäaikaisesti koholla oleva verensokeri, joka vaikuttaa munuaisten toimintaan.
– Tuntui pahalta, että elimistöni oli päässyt niin huonoon kuntoon vain nelikymppisenä. Harmitti, etten ollut huolehtinut terveydestäni paremmin.
Lääkäri suositteli, että Ann-Maaret aloittaisi päivittäisen metformiini-tablettihoidon sekä muutaman viikon ajaksi myös insuliinipistokset verensokeria tasaamaan.
Tablettihoito aiheutti voimakkaita sivuoireita, kuten huonovointisuutta ja vatsaoireita. Se vaihdettiin pian toiseen valmisteeseen.
– Hoidon alkuvaihe oli rankka myös siksi, että koska keho oli tottunut korkeisiin verensokeriarvoihin, vointi tuntui heikolta, vaikka sokeriarvot olivat todellisuudessa edelleen koholla.
Syyskuussa verensokeriarvot näyttivät jo paremmilta: glukoosin paastoarvo oli 8,2 mmol/litra ja sokerihemoglobiiniarvo 44 mmol/mol. Maksa-arvot olivat normaalitasolla.
Tyypin 2 diabetes voi aiheuttaa sairastuneelle häpeää
Lääkehoidon lisäksi elintapamuutokset ovat keskeinen osa diabeteksen hoitoa. Terveellinen ruokavalio, painonhallinta ja hyvä uni kuuluvat hoidon kulmakiviin.
Ann-Maaret on kamppaillut ylipainon kanssa teini-ikäisestä asti. Hän oli tavannut taltuttaa väsymystä herkuttelulla, ja annoskoot olivat vuosien mittaan kasvaneet turhan suuriksi.
– En juurikaan seurannut, mitä suuhuni laitan. Myös liikunta oli pikkulapsiarjessa jäänyt vähälle.
Diagnoosin saamisen jälkeen Ann-Maaret on onnistunut pudottamaan 18 kiloa painoa. Keskeinen muutos on ollut ateriarytmin säännöllistäminen, minkä seurauksena herkuttelu on vähentynyt. Tavoitteena on, etteivät ruokailuvälit venyisi yli kolmen tunnin pituisiksi.
– Pyrin huolehtimaan siitä, että terveellisiä välipaloja, kuten naposteluporkkanoita, raejuustoa tai pähkinöitä, olisi aina saatavilla. Jos nälkä kasvaa suureksi, on sokerinhimoa hankala hillitä.
Punaisen lihan ja leikkeleiden käytön määrä on vähentynyt, ja Ann-Maaret suosii ruokavaliossaan hyviä rasvoja, täysjyväviljatuotteita ja kasviksia.
Hyvät rasvat ja proteiinit nostavat verensokeria maltillisesti, koska elimistö joutuu pilkkomaan niitä enemmän kuin hiilihydraatteja. Myös kuidut hidastavat verensokerin nousua.
– Herkuttelen edelleen silloin tällöin, mutta punnitsen mielessäni, onko herkuttelusta saatava nautinto seurausten arvoista. Olen myös pyrkinyt pääsemään eroon tavastani lääkitä väsymystä makeaa syömällä.
Kun hoito saatiin kohdalleen, Ann-Maaretin elämänlaatu parani: olo virkistyi ja mieliala koheni.
Hyvää oloa antavat myös kevyt liikunta, perheen kanssa vietetty aika ja tyypin 2 diabeteksen vertaistukitoimintaan osallistuminen.
– Tyypin 2 diabetekseen liittyy häpeää, sillä sairautta pidetään usein itse aiheutettuna. Siksi omien tunteiden käsittely vertaistukiryhmässä ja mahdollisuus keskustella pätevän diabeteshoitajan kanssa on ollut tärkeää.
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 9/2024.
