Maksa on elimistömme varsinainen tehopesuri. Niin tärkeä on maksan rooli hyvinvoinnillemme, että ilman sitä emme eläisi. Se poistaa alkoholia, neutraloi kehoomme kertyviä kemikaaleja sekä muokkaa lääkeaineet elimistöllemme sopivaan muotoon.
Maksan yli 500 tehtävän joukkoon kuuluu myös varastona sekä tuotantolaitoksena toimiminen: se varastoi ravintoaineita, rasvaliukoisia vitamiineja sekä sokereita ja annostelee niitä vereen aina tarpeen mukaan. Kun tarvitsemme proteiineja, rasvoja, ruoansulatusta edistävää sappinestettä ja esimerkiksi aineita, jotka edistävät vammojen paranemista, on maksa jälleen valppaana kuin partiopoika.
Mutta ei maksakaan ihan mihin tahansa kykene. Se ei jaksa kuukausien ja vuosien saatossa suojautua liiallista alkoholinkäyttöä ja lisääntyvää vyötärölihavuutta vastaan, vaan alkaa hiljalleen rasvoittua, voida pahoin ja sairastua.
Jotta kehomme monitoimikone pysyisi vireessä, se tarvitsee huolenpitoa. Vastineeksi maksa reagoi pysyviin elintapamuutoksiin toivotulla tavalla – se antaa anteeksi ja toipuu usein entiselleen.
Rasvamaksasta on tullut jo kansantauti
Olet kenties nähnyt kuvia terveestä maksasta. Tuo reilun puolentoista kilon painoinen elin sijaitsee kehosi oikealla puolella, kylkikaaren suojissa, pallean alla – ja näyttää hyvinvoivana sileältä ja verekkään punakalta. Tuntuukin oudolta, että tällaiseen sisäelimeen kertyisi rasvakokkareita: miten se on mahdollista ja mistä rasvamaksassa oikeastaan on kyse?
– Rasvamaksa tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että maksasoluihin on kertynyt rasvaa. Rasva ei maksan soluihin normaalisti kuulu, mutta ylipaino yksin tai yhdessä muiden riskitekijöiden, ennen muuta liiallisen alkoholinkäytön, kanssa kerryttää rasvaa maksaan, kertoo HUS:n Vatsakeskuksen osastonylilääkäri, gastroenterologian erikoislääkäri Fredrik Åberg.
”Ylipainoepidemia on varhentanut rasvamaksan ilmaantumista: on huomattu, että jo lapselle voi kehittyä rasvamaksa.”
Åbergin mukaan rasvamaksa on totisinta totta jo niin monelle suomalaiselle, että voidaan puhua kansantaudista.
– Rasvamaksa kehittyy tavallisimmin keskivartalostaan tukevalle ja liikkumattomalle henkilölle. Suomalaisista aikuisista enemmistö on ylipainoisia, ja liian harva jaksaa harrastaa liikuntaa säännöllisesti, hän perustelee.
Arviolta 70–80 prosentilla vyötärölihavista on rasvamaksa. Sen riski kasvaa, jos vyötärön ympärysmitta on naisella yli 88 ja miehellä yli 102 senttiä. Ylipainon lisäksi tyypin 2 diabetes, verenpainetauti sekä korkeat kolesterolit kasvattavat rasvamaksan riskiä.
– Ylipainoepidemia on varhentanut rasvamaksan ilmaantumista: on huomattu, että jo lapselle voi kehittyä rasvamaksa, Åberg huomauttaa.
Maksalla on huima kyky toipua
Maksa ei rasvoitu kertaheitolla. Maksasoluihin kertyy rasvaa pikkuhiljaa, ja rasvamaksasta puhutaan, jos yli viisi prosenttia maksasoluista on rasvoittunut.
– Rasvoittunutkin maksa jaksaa toki toteuttaa tehtäviään, ja maksalla on myös ihmeellinen kyky toipua, jos ihminen tekee pysyviä parannuksia elintapoihinsa, lääkäri toteaa.
”Rasvamaksa voi nopeimmillaan kehittyä jo muutamassa viikossa, jos lomastaan riehaantunut pistää täysin ranttaliksi.”
Hyvä, joskin melko harvinainen esimerkki tämän sisäelimen toipumiskyvystä on rilluttelevan kesälomalaisen maksa.
– Rasvamaksa voi nopeimmillaan kehittyä jo muutamassa viikossa, jos lomastaan riehaantunut pistää täysin ranttaliksi: kittaa kaljaa kaksin käsin, hädin tuskin liikkuu ja syö pidäkkeettä rasvaista ruokaa. Mutta jos terve arki loman jälkeen koittaa, maksa kykenee jopa muutamassa kuukaudessa ravistelemaan rasvan irti soluistaan.
Tosin harvalla arjen ja loman elintavat ovat näin ääripäissä toisistaan.
– Ihminen, joka noudattaa arjen elintavoissaan kohtuutta, ei todennäköisesti villiinny kovin radikaalisti vapaa-aikanaankaan, Åberg huomauttaa.
Tulehduksellinen rasvamaksatauti voi edetä kirroosiksi
Rasvoittunut maksa saattaa tulehtua. Jos niin käy, on kyse tulehduksellisesta rasvamaksataudista eli steatohepatiitista. Viidennes niistä, joiden maksa on rasvoittunut, saa jossain vaiheessa elämäänsä tulehduksellisen rasvamaksataudin.
Tulehtuneeseen maksaan alkaa kehittyä sidekudosta eli fibroosia, ja kun maksa on tarpeeksi pitkälle fibrotisoitunut, puhutaan maksakirroosista. Kirroosi taas voi edetä maksan vakavaan vajaatoimintaan.
– Onneksi kirroosin kehittyminen on harvinaista. Useimmat niistä, joilla on rasvamaksa tai joilla maksa tulehtuu, eivät koskaan saa maksakirroosia. Toisaalta maksakirroositapausten odotetaan tulevina vuosina yleistyvän ylipainoepidemian seurauksena.
Åberg muistuttaa, että rasvamaksaan ei ole olemassa parantavaa lääkettä.
– Ainoa konsti hoitaa rasvoittunutta maksaa on kohentaa selvästi elintapojaan.
Maksa-arvot eivät välttämättä paljasta rasvamaksaa
Maksa on kuin se taloyhtiön tunnollinen puurtaja, joka lakaisee, jynssää ja haravoi yhteisen viihtyvyyden eteen kiitosta odottamatta ja ääntä pitämättä.
– Rasvoittunut, tulehtunut ja jopa fibrotisoitumisen alkuun päässyt maksa ei yleensä ilmoita itsestään mitenkään, Åberg huomauttaa.
Niin uskomattomalta kuin se kuulostaa, jopa laboratoriossa mitattavat maksa-arvot saattavat olla normaalit, vaikka maksa olisi pitkälle fibrotisoitunut. Sairaskaan maksa ei yleensä oireile minkäänlaisin tuntemuksin.
”On kuitenkin yksi melko varma merkki, johon kannattaa luottaa – ja se on vyötärölle kertynyt ylipaino.”
– Oireista näkyvimmät, kuten ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuus, ilmaantuvat vasta maksan edettyä jo pitkälle kirroosiin.
Mistä sitten voi tietää, kuka potee rasvamaksaa? Harmillinen totuus on, että ei mistään.
– On kuitenkin yksi melko varma merkki, johon kannattaa luottaa – ja se on vyötärölle kertynyt ylipaino. Jos kuulut siihen suureen joukkoon suomalaisia, joilla on rasvoittunut keskikeho, sinulla on mitä luultavimmin myös rasvamaksa. Toki rasvamaksa löytyy ultraäänitutkimuksessa – mutta sekään ei vielä paljasta, onko maksassa tulehdus. Tulehduksellinen tauti kyetään diagnosoimaan luotettavasti vain maksasta otettavan koepalan avulla.
Rasvamaksan hoito perustuu painonpudotukseen
Rasvamaksasta ja jopa tulehduksellisesta rasvamaksataudista voi parantua. Maksa alkaa toipua, jos pudottaa painoaan, alkaa liikkua säännöllisesti ja vähentää alkoholinkäyttönsä minimiin.
– Jo 5–7 prosentin painonpudotus alkaa näkyä rasvamaksan tervehtymisenä. Jos yltää kymmeneen prosenttiin, maksaan kenties kehittynyt tulehduskin usein paranee.
– Vielä tehokkaampaa maksan puhdistuminen rasvasta on, jos ihminen saa samaan aikaan liikuntakipinän. Säännölliset ja riittävän ravakat, puolen tunnin päivittäiset liikuntatuokiot hoitavat maksaa. Ja vaikka ei laihtuisikaan, on tällainen liikunta kuin lääkettä rasvoittuneelle maksalle, Åberg kannustaa.
Lisää kasviksia ja vähemmän alkoholia
Maksa arvostaa sydämen ja verenkiertoelimistön tavoin kuitupitoista ja kasvispainotteista ruokaa. Vihannekset, juurekset, marjat, hedelmät sekä täysjyvävilja ovat oivallista ravintoa myös maksalle. Mitä vähemmän prosessoitua ja suolaista ruokaa, sitä parempi.
Liika sokerikin altistaa rasvamaksalle, ja ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan voi siten sairastua myös hoikahko sokerihiiri. Clinical Nutrition -tiedelehdessä vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa raportoitiin, että jos tutkittavat joivat sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia vähintään neljästi viikossa, he sairastuivat rasvamaksaan noin 50 prosenttia todennäköisemmin kuin ne tutkittavat, jotka joivat sokerilimuja vain harvoin.
Kovat eli tyydyttyneet rasvat lisäävät maksasolujen rasvoittumista enemmän kuin juoksevat, pehmeät rasvat. Suosi esimerkiksi rypsi- tai oliiviöljyä ruoanlaitossa, levitä kasvimargariinia leivälle ja ota välipalaksi annos pähkinöitä. Unohtaa ei kannata myöskään vähärasvaisia proteiininlähteitä, kuten vaaleaa lihaa, kalaa ja erilaisia kasviproteiineja – ne yhdessä kuidun kanssa raivaavat myös tilaa kovaa rasvaa ja sokeria sisältäviltä höttöherkuilta.
Alkoholi on jo yksinään rasvamaksan riskitekijä, ja mitä enemmän sitä kuluu, sitä ikävämpi juttu maksalle. On hyvä pitää mielessä tutkimuksin varmistetut riskirajat ja pyrkiä reilusti niiden alle: merkittävän terveysriskin raja miehillä on 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa.
Asiantuntijana gastroenterologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Fredrik Åberg HUSista. Lähteinä myös Munuais- ja maksaliitto, Terveyskirjasto sekä Marja Ruutin kirja Maksa kuntoon – ehkäise ja hoida rasvamaksa ruokavaliolla (Gummerus, 2018).
