Onko sinulla oma vai esimerkiksi kumppanisi kanssa yhteinen hammasharja? Entä kenen kanssa käytät samaa hammastahnaa? Hampaiden puhdistus on arkinen toimenpide, mutta siihen liittyy monta jännittävää kysymystä, joita ei usein tule edes ajatelleeksi.
Pysähdymme yleensä ajattelemaan tällaisia kysymyksiä vasta, kun kuulemme jonkun toimivan omista tai yleisesti totutuista tavoista poikkeavalla tavalla.
Arkirutiineissa on kaikilla toki omat tapansa, mutta hammaspesuun liittyen jotkut tavat ovat ratkaisevasti parempia kuin toiset. Oikein toimimalla voi vaikuttaa paljonkin omaan (ja joissakin tapauksissa myös toisten) hammasterveyteen.
Millaisia tällaiset oikeat toimintamallit ovat? Esitimme hammaslääketieteen tohtori Pertti Patiselle PlusTerveydestä kuusi kysymystä hammashygieniasta.
1. Kannattaako kumppanin kanssa käyttää yhteistä hammasharjaa?
Hammasharja mielletään yleensä henkilökohtaiseen hygieniaan kuuluvaksi esineeksi, jota ei toiselle lainata. On kuitenkin pariskuntia, jotka käyttävät yhteistä harjaa. Asiasta on käyty hiljattain keskustelua, sillä Yökylässä Maria Veitola -ohjelman tuoreen kauden jaksossa toimittaja Maria Veitola vieraili ex-nyrkkeilijä Elina Gustafssonin ja tanssinopettaja Ansku Bergströmin luona ja pariskunta paljasti käyttävänsä yhteistä hammasharjaa.
Hammaslääketieteen tohtori Pertti Patisen mukaan se ei ole hyvä idea, vaikka parisuhteessa mikrobit toki siirtyvät ja ovat puolisoiden kesken monessa mielessä yhteisiä.
”Suudellessa voi siirtyä tutkimusten mukaan noin 80 miljoonaa mikrobia henkilöstä toiseen, mutta se on eri asia kuin käyttää samaa hammasharjaa.”
– Kyllä hammasharja on henkilökohtainen. Suudellessa voi siirtyä tutkimusten mukaan noin 80 miljoonaa mikrobia henkilöstä toiseen, mutta se on eri asia kuin käyttää toisen hammasharjaa. Tällöin bakteerit viedään nimenomaan kohtiin, joissa ne tykkäävät asustaa: hampaan alueelle ja ikenille.
Hän muistuttaa, että vaikeiden iensairauksien syntyminen on yhdistetty tiettyihin bakteereihin, mutta niiden tartuntamekanismeja ei vielä tarkasti tunneta. Esimerkiksi ientulehduksen kohdalla saman harjan käyttäminen on kuin patogeenien täsmäkuljettamista haavoittuville alueille.
Muukin mikrobitartunta on aina mahdollinen. Valtaosa mikrobeista on onneksi harmittomia, mutta joukossa on myös ikävämpiä tauteja aiheuttavia, kuten herpes tai mononukleoosia aiheuttava Epstein–Barr-virus.
Oma kysymyksensä Patisen mukaan on se, miksi kukaan haluaisi käyttää samaa hammasharjaa toisen ihmisen kanssa.
– Joillekin se voi ehkä olla ikään kuin kiintymyksen tai luottamuksen osoitus. Kiintymys kannattaa kuitenkin osoittaa jollakin muulla tavalla, Patinen toteaa.
2. Kannattaako hammastahna olla kumppanin tai perheen yhteinen?
Aina kun syntyy jonkinlainen sylkikontakti toisen ihmisen kanssa, on mahdollisuus saada mikrobitartunta.
Samaa hammastahnaa käytettäessä pieni mahdollisuus sylkikontaktiin on olemassa.
– Jos tahnaa laitetaan ilman että juurikaan kosketaan harjaa, kontaminaatioriski on hyvin pieni. Huonolla tuurilla taudit toki voivat siitäkin tarttua, Patinen tiivistää.
Tahnanlaittotekniikalla on siis väliä: jos hammasharjalla pyyhkäisee reilusti tuubin suuta, pöpöt saa varmemmin tarttumaan siihen ja tahnaan.
Aikuisten eikä varsinkaan puolisoiden kesken saman tahnan käytössä syntyvällä sylkikontaktilla ei Patisen mukaan ole käytännön merkitystä, mutta lasten kohdalla tilanne on hieman eri.
– Lapsen kanssa tulee olla erityisen tarkkana, ettei tule siirtäneeksi kariesbakteeria tai muita hammasterveyttä heikentäviä mikrobeja lapseen. Itse pelaisin varman päälle enkä käyttäisi samaa tahnaa edes satunnaisesti lapsen kanssa.
Patinen huomauttaa, että pienen lapsen hammastahna on toki muutenkin fluoripitoisuudeltaan pienempi kuin aikuisten, eli samaa tahnaa ei tulisi käyttää senkään vuoksi.
3. Voivatko muut hammaspuhdistusvälineet olla yhteisiä?
Hammasvälien puhdistukseen käteviä ovat hammaslanka tai hammaslankain sekä hammasväliharja niihin väleihin, joihin tämä pieni ja kapea puhdistusharja mahtuu.
– Hammasväliharja on aina henkilökohtainen samoista syistä kuin hammasharjakin, eli sillä mahdolliset reikiä ja ientulehduksia aiheuttavat mikrobit siirtyvät juuri niille alueille, joissa ne tykkäävät asustaa, ja aiheuttavat vahinkoa. Omankin käytön jälkeen hammasväliharja kannattaa aina huuhtoa hyvin ja vaihtaa tarpeeksi usein.
Hammaslankain osuu usein suussa sylkeen ja hampaisiin, joten vaikka lankaosan vaihtaisi joka käytön jälkeen, ongelmaksi jää sama sylkikontaktin mahdollisuus kuin muissakin hammashygieniatuotteiden yhteiskäytössä.
Samasta rullasta hammaslangan käyttäminen vaikka koko perhekunnan voimin ei sen sijaan ole hygienian puolesta este.
4. Kuinka usein hammasharja tulee vaihtaa?
– Yleinen ohje on, että hammasharja tulisi vaihtaa vähintään kolmen kuukauden välein, Patinen kertoo.
Hän kuitenkin lisää, ettei ahkerampikaan vaihtaminen ole pahitteeksi.
– Itse pidän kolmen kuukauden väliä jo melko pitkänä aikana käyttää samaa harjaa, varsinkin jos harjaa ahkerasti ja suositusten mukaan eli kaksi kertaa päivässä.
Käytössä harja kuluu. Ja mitä huonompilaatuinen hammasharja, sitä nopeampaa on kuluminen.
”Kuluneella ja rispaantuneella harjalla harjaaminen voi aiheuttaa hampaisiin ja ikeniin jopa vaurioita.”
– Kuluneella ja rispaantuneella harjalla harjaaminen voi aiheuttaa hampaisiin ja ikeniin jopa vaurioita eli yleisimmin pieniä haavoja, jotka voivat tehdä ikenet kipeiksi. Kulunut hammasharja ei myöskään puhdista hampaita niin hyvin kuin olisi tarkoitus.
Patinen kehottaa panostamaan laadukkaaseen hammasharjaan.
– Harjalla ja sen ominaisuuksilla on puhdistamisen kannalta hyvin paljon merkitystä. Harjaspäät on muotoiltu laadukkaammissa harjoissa huomattavasti paremmin eli pyöreiksi, kun taas halvimmissa malleissa ne ovat tasaisia tai jopa teräviä.
Patinen muistuttaa, että oli harja halpa tai kallis, uusi tai vanha, harjaaminen on tekniikkalaji.
– Kuluneella mutta myös liian kovalla harjalla tai liialla voimankäytöllä harjaamisessa saadaan aikaan vaurioita hampaissa ja ikenissä. Plakki irtoaa kevyesti koskettamalla, ei painamalla.
Lue myös: Onko juurihoito kivulias? Hammaslääkäri oikoo yleisen väärinkäsityksen
5. Kannattaako lattialle pudonnutta hammasharjaa käyttää?
– Jos hammasharja putoaa lattialle, se pitää puhdistaa niin kuin muutkin suuhun laitettavat työkalut, kuten ruokailuvälineet. Riippuu toki siitä, missä oloissa ja miten likaiselle lattialle harja sattuu putoamaan, kuinka perusteellinen puhdistus on tarpeen.
Roskikseen harjaa ei siis heti tarvitse olla heittämässä, jos sen pudottaa kotivessan peruspuhtaalle lattialle. Huuhtelu vedellä voi riittää, mutta harjan voi myös pestä astianpesuaineella tai käsisaippualla.
– Saippua tuhoaa harjasta mikrobeja samaan tapaan kuin käsistäkin, Patinen rinnastaa ja lisää, että hyvä huuhtelu on tietenkin paikallaan, jotta saippuaa ei mene suuhun.
Jos haluaa olla oikein tarkka, harjan päälle voi kaataa vaikka vedenkeittimellä lämmitettyä vettä, ei kuitenkaan aivan kiehuvaa.
– Kovin kuumia lämpötiloja ja esimerkiksi keittämistä hammasharjat eivät välttämättä kestä hyvin, Patinen sanoo.
6. Hammasharja unohtui kotiin – miten puhdistaa hampaat?
Joskus käy niin, että reissussa se tärkein eli hammasharja unohtuu kotiin. Monesti kerrottu kikka on pestä hampaat sormella eli levittää tahnaa sormilla hampaisiin.
Patinen ei pidä tätä keinoa kovinkaan tehokkaana hampaiden puhdistuksessa.
Hän muistuttaa, että hampaiden puhdistuksen tarkoituksena on rikkoa hampaille muodostuva biofilmi, johon bakteerit helposti kiinnittyvät. Biofilmi koostuu syljen glykoproteiineista ja on eräänlainen kelmu hampaiden pinnalla.
– Biofilmin rikkominen ei onnistu tehokkaasti sormella.
Sinänsä hammastahnan levittäminen sormien avulla hampaisiin on silti tyhjää parempi, jos hammasharjaa ei kerta kaikkiaan ole saatavilla.
– Hammastahnan fluori antaa siinä hampaille fluorauksen, jolloin fluorin hampaita kovettava vaikutus saadaan ainakin osittain aikaiseksi. Fluori parantaa hampaiden alkavia reikiä ja tekee hampaan pinnan sellaiseksi, etteivät bakteerit kiinnity siihen helposti.
Oleellista kuitenkin on, että fluori saa vaikuttaa suussa riittävän kauan eli useita minuutteja. Jos hampaat nopeasti pyyhkäisee ja sylkee tahnan heti pois, fluorinkin vaikutus on hyvin lähellä nollaa, suu korkeintaan hieman raikastuu. Ennemmin kannattaisi sivellä hampaisiin hammastahnaa, antaa sen olla hampaiden pinnalla 10 minuuttia ja purskutella sitten hammastahnat pois.
Tällainen hampaiden fluoraus voi Patisen mukaan itse asiassa olla hyvä lisä jopa kotihammashoitoon. Tällöin ainoa ero on, että fluorin pois purskuttelun sijaan hampaat pestään hammasharjalla hammastahnan 10 minuutin vaikutusajan jälkeen.