OCD:n oireet voivat rasittaa pakko-oireisesta häiriöstä kärsivää esimerkiksi kotoa lähtemisen yhteydessä.
Nolla, nolla, nolla, nolla – hella on pois päältä. Kahvinkeittimen johto on pois seinästä, mutta laitan sen vielä varmuudeksi uudestaan seinään ja otan pois. Ovi on tosiaan lukossa: se ei aukea, vaikka kahvaa kuinka lonksuttaa. Hyvä, olen valmiina lähtemään kotoa.
Mutta hetkinen, muistinko nyt varmasti sammuttaa hellan? Ja olihan kahvinkeitin varmasti irti seinästä? Tuliko oveakaan lukittua? Parempi mennä tarkistamaan.
Kuulostaako tutulta? Pakko-oireisesta häiriöstä eli OCD:stä kärsivälle kuulostaa.
OCD:n oireet: pakkoajatukset ovat luonteeltaan häiritseviä ja uhkaavia
OCD on ahdistuneisuushäiriöihin kuuluva häiriö, jossa keskeistä ovat pakkoajatukset eli toistuvat, intensiiviset ajatukset, joista on vaikea päästä eroon. Keskeistä häiriössä ovat myös rituaalinomaiset pakkotoiminnot.
– Pakko-oireisen häiriön tunnistaa sen hallitsevuudesta sekä ahdistuneisuuden lisääntymisestä, psykiatrian erikoislääkäri ja kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttaja-psykoterapeutti Teijamari Laasonen-Balk kertoo.
Pakkoajatukset ovat luonteeltaan häiritseviä ja uhkaavia, joskus jopa aggressiivisia. Kun ajatukset jäävät pyörimään mieleen, ahdistuneisuus lisääntyy.
– Pakko-oireista kärsivä voi esimerkiksi pelätä, että talo syttyy palamaan sillä aikaa, kun hän on poissa kotoa.
Mutta tunnistaako ihminen OCD:n oireet niistä kärsiessään? Usein pakkoajatuksista kärsivä tunnistaa ajatukset ja niiden vaikutukset omaan hyvinvointiin sekä yrittää purkaa niitä tietyin neuroottisin rituaalein.
– Hyvin yleinen pakkoajatus on, että on jollakin tavalla likainen tai saastunut esimerkiksi, kun on koskettanut jotakin. Tällöin henkilö saattaa pestä käsiä pakonomaisesti.
Neuroottiset rituaalit voivat hetkeksi helpottaa oloa, mutta taustalla oleva ongelma ei poistu niiden avulla minnekään.
OCD:stä kärsivä saattaa pestä käsiä pakonomaisesti.
Syitä OCD:lle voidaan etsiä lapsuudesta ja persoonallisuuden piirteistä
Pakko-oireisesta häiriöstä kärsivän lähisukulaisista jopa 20 % kärsii samasta häiriöstä.
Kuten moniin muihinkin mielenterveysongelmiin, alttiutta pakko-oireiluun voivat lisätä lapsuuden ikävät kokemukset.
– Herkkään kehitysvaiheeseen osuneet, ahdistusta tuottaneet turvattomuuden kokemukset sekä pelottavat tilanteet voivat lisätä myös OCD:n riskiä.
Usein henkilöit, joiden on vaikea sietää epävarmuutta tai uhkaavuutta, ovat alttiita OCD:lle. Häiriön riskiä lisäävä persoonallisuuden piirre on erityisesti perfektionismi.
– Heillä on yleensä vaikeus sietää epätäydellisyyttä. Perfektionismi voi olla osin periytyvää, mutta myös käyttäytymismallin kautta opittua.
Lue myös Kotilieden artikkeli: Perfektionismi vaarantaa terveyden ja haittaa pärjäämistä töissä – psykologi neuvoo, miten pyristelet irti täydellisyyden tavoittelusta
Pahimmillaan OCD:n oireet saavat ihmisen linnoittautumaan kotiin
Vakavimmillaan OCD aiheuttaa vakavaa masennusta ja johtaa työkyvyttömyyteen, sillä kotoa ei enää uskalleta poistua.
Pitkäaikainen häiriö kuormittaa myös lähipiiriä. Siksi on tärkeää hakeutua mielenterveyden ammattilaisen vastaanotolle, jos tunnistaa itsessään pakko-oireisia piirteitä.
– Aluksi on erittäin tärkeää hyväksyä ongelma. Diagnoosin saatuaan osa hyötyy psykoedukaatiosta, jossa opetellaan tietämään ja tunnistamaan pakkoajatuksia ja pakko-oireisia toimintamalleja.
Pakko-oireista häiriötä hoidetaan psykoterapeuttisin menetelmin muun muassa kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla. Itseä altistetaan ikävältä tuntuviin tilanteisiin ja vältetään rituaalien tekemistä.
Joka tilanteessa ei siis enää pesekään käsiä tai mene toistuvasti tarkastamaan, onko ovi lukossa, vaikka kuinka tekisi mieli.
– Näihin harjoituksiin edetään psykoterapiassa asteittaisella harjoittelulla, jolloin harjaannutaan sietämään ahdistuneisuutta, vahvistutaan luottamaan omaan selviytymiseen ja päästään eroon pakkotoiminnoista.
– Osalle potilaista myös lääkehoidosta voi olla apua, Laasonen-Balk huomauttaa.
On myös tärkeää selvittää, mistä OCD johtuu ja mistä se on alkanut, sekä pureutua ahdistuneisuuteen kokonaisvaltaisesti. Myös itsemyötätunto- ja rentoutusharjoitukset voivat lievittää ahdistuneisuutta.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
Miten päästä eroon pakkoajatuksista ja -toiminnoista? Pakko-oireinen häiriö vaikeuttaa elämää, mutta sitä osataan hoitaa aiempaa paremmin
Terapeutti pakotti pakko-oireista kärsivän Tuukan koskettelemaan kirpparilla tavaroita ja hieromaan käsiä hiuksiin: ”Mieli oppi, ettei tilanne ollutkaan niin uhkaava kuin kuvittelin”
Jokainen nyppii tai repii ihoaan joskus – psykiatri kertoo, mikä on keskeinen ero pakko-oireisen dermatillomanian ja harmittoman nyppimisen välillä
Anna Perhon kolumni: Perfektionisti on itsensä panttivanki, jonka pohjimmainen tunne on usein häpeä
Kolme entistä perfektionistia kertoo: Tästä tajusin, että vaadin itseltäni liikaa
