Rakkulaista ihottumaa aiheuttava vyöruusu on yleinen vaiva, johon voi sairastua melkein kuka tahansa. Lapsena sairastettu vesirokko jättää nimittäin hermosoluihin vesirokkoviruksen, joka voi aikuisena aktivoitua ja laukaista vyöruusun.
HUSin Tulehduskeskuksen osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila kertoo, että sekä vesirokkoa että vyöruusua aiheuttava Varicella zoster -virus voi aktivoitua, kun immuunijärjestelmän toiminta heikkenee osana normaalia ikääntymistä.
– Aktivoitunut virus kulkee hermoa pitkin iholle aiheuttaen iho- ja hermotulehduksen. Myös jotkut sairaudet ja lääkkeet heikentävät elimistön vastustuskykyä, jolloin virus aktivoituu helpommin. Suomalaisista aikuisista yli 90 prosenttia on sairastanut vesirokon lapsena, joten lähes kuka tahansa voi sairastua vyöruusuun, hän sanoo.
Vyöruusu aiheuttaa kivuliasta ihottumaa ja tekee ihosta kosketusherkän
Vyöruusun ensioireita ovat yleensä ihon kirvely, kutina, kipu tai kosketusherkkyys. Vyöruusu voi ilmoittaa itsestään myös lämmönnousulla ja huonovointisuudella.
Muutaman päivän jälkeen oireilevalle ihoalueelle ilmestyy tyypillisesti ihottuma, joka aiheuttaa iholle parin millimetrin kokoisia rakkuloita. Niitä voi olla iholla muutamista satoihin. Anttilan mukaan rakkuloita esiintyy useimmiten vartalolla, yleensä rintakehän alueella.
Vyöruusu aiheuttaa iholle yleensä rakkulaisen ihottuman.
– Toisinaan vyöruusu puhkeaa kasvohermon alueelle, jolloin rakkuloita voi ilmestyä suun ja nielun limakalvoille. Suun limakalvoilla tai pakarassa oleva vyöruusu voi joskus muistuttaa oireiltaan huuli- tai genitaaliherpestä, mutta useimmiten diagnoosin tekeminen silmämääräisesti on helppoa.
Joskus kasvohermossa oleva vyöruusuinfektio leviää myös silmän ympärille aiheuttaen silmätulehduksen tai vaurioittaen silmän rakenteita. Vyöruusun harvinaisempia komplikaatiota ovat esimerkiksi taudinkuvan yleistyminen sekä bakteeritulehdus.
Vaikka vyöruusun aiheuttama ihottuma on ikävän tuntuinen, se rauhoittuu usein itsekseen muutamassa viikossa. Anttilan mukaan vyöruusun oireita voi hoitaa kotona reseptivapailla särkylääkkeillä. Rakkulaisen alueen voi halutessaan peittää apteekista saatavalla hydrokolloidisiteellä tai kuivalla harsotaitoksella.
Anttila kannustaa kuitenkin hakeutumaan lääkärin vastaanotolle herkästi, sillä ajoissa aloitettu viruslääkitys yleensä lyhentää vyöruusun kestoa. Vyöruusun hoitoon käytetään erilasia viruslääkkeitä: asikloviiria, valasikloviiria tai famsikloviiria.
– Lääkäriin on hyvä mennä ainakin silloin, jos vyöruusu on kasvoilla, siihen liittyy kovaa särkyä tai rakkuloita on runsaasti. Myös yli 60-vuotiaiden sekä niiden, joiden vastustuskyky on esimerkiksi sairauden tai lääkityksen vuoksi laskenut, tulisi hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian, hän sanoo.
Joskus riesaksi voi jäädä pitkittynyt hermosärky
Suurimmalla osalla vyöruusu on melko lyhytkestoinen vaiva, mutta osalle se jättää riesaksi pitkittyneen hermosäryn eli postherpeettisen neuralgian. Siitä aletaan puhua, jos kipu on kestänyt yli kolme kuukautta.
– Noin viidelle prosentille vyöruusuinfektion sairastaneista kehittyy pitkittynyt kiputila, joka johtuu hermojen kipupäätteiden vaurioitumisesta. Seurauksena voi olla kuukausia tai jopa vuosia kestävä hermosärky. Riski pitkittyneelle hermosärylle on kohonnut yli 70-vuotiailla vyöruusupotilailla. Pienellä osalla infektion sairastaneista hermosärky voi olla jopa invalidisoivaa.
Tavalliset tulehduskipulääkkeet tepsivät hermosärkyyn heikosti.
– Kipua voidaan koettaa hoitaa hermokipulääkkeillä. Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet voivat kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi sekavuutta ja väsymystä, mikä on ongelmallista etenkin iäkkäiden potilaiden kohdalla. Suurimmalla osalla hermosärky kuitenkin helpottaa pikkuhiljaa ajan myötä.
Vyöruusurokote: suositellaan omakustanteisesti yli 50-vuotiaille
Vyöruususta kärsivät keski-ikäisetkin, mutta sairastavuus lisääntyy, kun ikää tulee lisää. Keski-iässä sairastuu joka kymmenes, ja 85 vuotta täyttäneistä joka toinen on sairastanut vyöruusun.
– Ilmaantuvuus on sidoksissa ikään, ja perusterveillä nuorilla vyöruusuinfektio on harvinainen. Toisaalta osa ihmisistä sairastaa vyöruusun useammankin kerran. Esimerkiksi elinsiirtopotilaat, tiettyjä veritauteja sairastavat, syöpähoitoja saavat, kantasolupotilaat ja ikääntyneet sairastavat vyöruusun muita useammin.
Vaivaa on mahdollista ehkäistä rokotteella, jonka ottamista suositellaan yli 50-vuotiaille. Anttilan mukaan myös sellaisten alle 50-vuotiaiden, joiden vastustuskyky on esimerkiksi sairauden tai lääkityksen vuoksi heikentynyt, on hyvä keskustella rokotteen ottamisesta lääkärin kanssa.
Koska vyöruusurokote ei toistaiseksi kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, rokote pitää ostaa apteekista omakustanteisesti lääkärin lähetteellä. Anttilan mukaan vyöruusurokotteen annoshinta on valmistajasta riippuen noin 185–210 euroa.
Markkinoilla on kaksi erilaista rokotetta.
– Yhden annoksen vaativa Zostavax-rokote ehkäisee vyöruusuinfektion tutkimusten mukaan 51 prosentilla ihmisistä. Jos puolustuskyky on esimerkiksi elinsiirron tai juuri saadun solunsalpaajahoidon takia alentunut, ei Zostavax-rokotetta voida antaa. Kaksi annosta ja pistoskertaa vaativa Shingrix-rokote taas ehkäisee vyöruusun ja pitkittyneen hermosäryn yli 90 prosentilla ihmisistä, hän sanoo.
Voiko vyöruusu tarttua?
– Vyöruusu ei todennäköisesti tartu aikuisesta toiseen, mutta voi periaatteessa tarttua aikuisesta lapseen aiheuttaen vesirokon. Koska suurin osa suomalaislapsista kuitenkin rokotetaan nykyään vesirokkoa vastaan, ei virus useimmiten aiheuta lapsille oireita. Vesirokkoa vastaan rokotettujen riski saada vyöruusu tulee olemaan pieni myös aikuisena, Anttila sanoo.
Lue myös:
Näistä merkeistä voit epäillä atopiaa, jos iho tuntuu kuivalta – hoida oikein atooppista ihoa
Saitko auringosta ihottuman? Yllättävän ihoreaktion takana voi olla lääke tai kosmetiikkatuote
