Jos arki pyörii omien syömisten suunnittelemisen ympärillä, onko kyseessä ruokariippuvuus? Laillistettu ravitsemusterapeutti Jonna Heinonen kertoo, miten ruoan saa palautettua ajatuksissa sille kuuluvalle paikalle.
1. Miksi ruoka tunkee ajatuksiin?
Elämme ympäristössä, jossa ruoasta on tullut valtava bisnes. Sitä tulvii joka tuutista kaikkien aistien kautta. Emme välttämättä reagoi näkemäämme, kuulemaamme tai haistamaamme, mutta se vaikuttaa meihin, ruokavalintoihimme ja tapaamme syödä.
Pienikin ärsyke eli niin sanottu mikroärsyke riittää herättämään mieliteon. Tätä on tutkittu Yhdysvalloissa näyttämällä televisio-ohjelmien välissä välähdyksennopeasti hampurilaisaterian kuvaa. Vaikka katsojat eivät ehtineet tulkita näkemäänsä, aivot rekisteröivät sen, ja kuva jäi vaikuttamaan heidän ajatuksiinsa. Tämän seurauksena kyseisen hampurilaisaterian myynti kasvoi selvästi.
2. Miten ajatuksissa pyörivä ruoka vaikuttaa syömiseen?
Ruoan ajattelu tietoisesti tai tiedostamatta ohjaa ruokavalintojamme ja voi saada meidät syömään yli tarpeen.
Toisin kuin entisaikoina, nykyään kaikkialta ajatuksiin tunkeva ruoka vaikuttaa luontaisiin nälkä- ja kylläisyyssignaaleihin ja haittaa niiden tunnistamista. Aiemmin ihmiset luottivat kehonsa viesteihin ja söivät silloin, kun heillä oli nälkä. Nykyihmisellä ulkopuolelta tulevien ärsykkeiden tulva herättää mieliteot, ja mieliteot herättävät halun syödä.
Erilaiset dieetit ja ruokien jakaminen kiellettyihin ja sallittuihin pitävät ajatukset syömisissä ja vieraannuttavat aidosta nälästä.
3. Koska ruoka vie ajatuksissa liikaa tilaa?
Ruoan pitäisi pyöriä elämän eikä elämän ruoan ympärillä. Ihminen on syömisissään hukassa, jos hän suunnittelee arkensa syömisten mukaan, eivätkä suunnitelmat jousta lainkaan. Koska päivät eivät ole samanlaisia, joka päivä ei tarvitse syödä samalla lailla ja samaan aikaan.
Osalle ihmisistä ruoka ja kokkaaminen ovat harrastuksia, ja silloin on luontevaa suunnitella omia syömisiä tarkkaankin. Ruoka voi lohkaista isonkin palan ajatuksista, jos sen ajatteleminen tuottaa aitoa iloa ja hyvinvointia.
4. Paljonko omia syömisiä kannattaa suunnitella?
Syömisiä on hyvä suunnitella ennakkoon, vaikka viikoksi kerralla, ja pyrkiä hankkimaan tuoretavaratäydennyksiä lukuun ottamatta kaikki yhdellä ostokerralla.
Suunnittelu vapauttaa aikaa, järkevöittää valintoja ja säästää rahaa. Mitä useammin käy kaupassa ruokaostoksilla, sitä varmemmin mukaan tarttuu heräteostoksia – varsinkin jos kauppaan eksyy nälkäisenä.
5. Koska suunnitelma on liian tiukka?
Suunnitelma on turhan tiukka, jos sitä noudattaa millintarkasti. Tällöin syömisestä katoaa ilo ja rentous. Syömisen tulisi olla nautinto.
Jos yhdelle aterialle tarkoitetusta makaronilaatikosta jää, sen voi syödä seuraavana päivänä. Ellei jonain päivänä huvita kokata, ateria-aineet voi pakastaa ja mennä ulos syömään.
Herkkupäivä on sääntö, joka tekee syömisestä luvanvaraista.
6. Onko viikoittainen herkkupäivä hyvä vai huono idea?
En kannusta herkku- tai karkkipäiviin. Herkkupäivä tekee edeltävästä viikosta kärvistelyä. Kun herkkuhetki on vain kerran viikossa, tulee herkästi syötyä liikaa ja kaiken varalta, kun seuraavaa herkuttelua joutuu odottamaan.
Herkkupäivä on sääntö, joka tekee syömisestä luvanvaraista. Säännöt eivät kuulu terveeseen ruokasuhteeseen.
7. Mistä tunnistaa terveen ruokasuhteen?
Suhde ruokaan on terve, kun ruoka ei pyöritä elämää ja ajatuksia. Silloin ruokamietteet ovat myönteisiä eikä syöminen ole suoritus. Ruokasuhde on vääristynyt, jos ruoan ajattelun tarkoituksena on välttää jokin paha, kuten painonnousu.
Jatkuvalla laihduttajalla suhde ruokaan on vinksallaan. Ruoka on keino pitää kehosta hyvää huolta. Jatkuva laihduttaja tekee valinnat sen mukaan, miten ne sopivat painonpudotukseen.
Terveessä ruokasuhteessa ei ole sääntöjä eikä syömisiä tarvitse ansaita tai kompensoida liikkumalla tai paastoamalla. Jos maanantai-iltana syö pitsan, päivällä ei tarvitse juosta kymmentä kilometriä ja tiistaina popsia pelkkää porkkanaa.
8. Kertooko jatkuva ruoan ajattelu riippuvuudesta?
Ruokariippuvuus liittyy häiriintyneeseen syömiseen, jossa ruokaa käytetään muun kuin fyysisen nälän tarpeen tyydyttämiseen. Tunnesyöminen on häiriintynyttä syömistä, sillä siinä ruoasta haetaan lohtua ja sillä tasataan tunteita.
Sokeririippuvuudesta saatetaan puhua ruokariippuvuutena. Todellisuudessa sokeriin ei synny fysiologista riippuvuutta toisin kuin esimerkiksi kahviin. Makuaistin voi kylläännyttää makealla niin, että jatkossa tarvitsee makeannälän tyydyttämiseen koko ajan suurempia määriä.
9. Miten ruoan saa palautettua ajatuksissa sille kuuluvalle paikalle?
Kannattaa kuunnella tarkalla korvalla, miten puhuu omasta ja toisten syömisistä. Terveessä ruokasuhteessa ruokaa ei arvoteta ja jaeta terveelliseen ja epäterveelliseen. Kukaan ei ole syömisissään täydellinen, mutta omia ja toisten puutteita ei saisi osoitella.
Ruokasuhteen korjaamisessa hyvä alku on se, että havahtuu ja tiedostaa ajatuksensa ja niiden tavan ohjailla omia syömisiä. Kun kaupassa herää valtava mieliteko, kannattaa pysähtyä eikä rynnätä aivottomana karkkihyllylle. Voi katsoa kellosta, paljonko edellisestä ateriasta on aikaa. Sen jälkeen voi miettiä, onko kyseessä oikea nälkä vai ympäristön herättämä mieliteko. Mieliteko menee ohi, ja aikuinen ihminen kestää nälkää, kunnes pääsee asettautumaan rauhassa lautasen ääreen.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Onko sinulla nälkä vai tekeekö vain mieli syödä? Opettele erottamaan oikea nälkä mieliteosta
Kolme naista kertoo, miksi tietty ateriarytmi on heille paras – ravitsemusterapeutti kommentoi plussat ja miinukset
Mistä tunnesyöminen johtuu? Riko tunnesyömisen haitallinen kehä 7 työkalun avulla
Syö juuri sen verran kuin haluat ja laihdu! Patrik Borg kannustaa intuitiiviseen syömiseen
Ahmintahäiriö hävettää ja sitä piilotellaan usein pitkään – psykiatri kertoo, miten ahmintahäiriöstä voi päästä eroon
