Millaisia rasvahiukkasia ovat keramidit? Mitä yhteyttä niillä on kolesteroliin? Tutkimusjohtaja Reijo Laaksonen Tampereen yliopiston Sydän- ja verisuonisairauksien tutkimuskeskuksesta kertoo, mitä keramideistä on hyvä tietää, ja miten keramiditasojen alentamiseen voi vaikuttaa.
Mitä keramidit ovat?
Keramidit ovat lipidejä eli rasvamolekyylejä. Elimistömme valmistaa niitä solukalvojen rakennusaineiksi ja solujen välisiksi viestinviejiksi. Verenkierrossa keramidit kulkevat samoissa LDL-, HDL- sekä VLDL- hiukkasissa kuin kolesterolitkin.
LDL-kolesteroli on niin sanottua huonoa kolesterolia, kuten myös VLDL, joka koostuu etenkin haitallisesta triglyseridistä. HDL-kolesteroli on puolestaan niin sanottua hyvää kolesterolia.
Keramideilla on tärkeitä tehtäviä kehossamme, mutta jos elimistö kuormittuu vaikkapa matala-asteisesta tulehduksesta, ylipainosta, diabeteksesta tai tupakoinnista, tietyistä keramidilajeista tulee sydänterveysriski. Kun näiden keramidilajien määrä verenkierrossa nousee, kohoaa myös sydän- ja verisuonisairauksien riski.
Millainen yhteys keramideilla on sydän- ja verisuonisairauksiin?
Tutkimuksissa on huomattu, että koholla olevat keramiditasot ennustavat itsenäisesti sydäninfarkteja. Se tarkoittaa sitä, että ne voivat yksinkin aiheuttaa tietyille riskiryhmille terveysvaaraa kolesteroli-, verenpaine- ja verensokeriarvoista riippumatta.
Keitä nämä tietyt riskiryhmät sitten ovat? Niitä ovat iäkkäät henkilöt, sydäninfarktin jo sairastaneet tai ne, joilla on diagnosoitu sepelvaltimotauti. Näiltä henkilöiltä kuuluisi mitata keramiditasot, jotta heidän hoitoaan voitaisiin tarvittaessa tehostaa.
Millä mekanismilla kohonneet keramidit nostavat sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskiä?
Kohonneet keramiditasot nostavat sydämen ja verisuonten sairastavuutta monella eri mekanismilla. Kohonneet keramidit ensinnäkin kohottavat typpioksidin tuotantoa verisuonten seinämissä, mikä heikentää verisuonten joustavuutta ja altistaa tukoksille.
Toiseksi kohonneet keramiditasot ovat huono juttu siksi, että ne voimistavat elimistön tulehdusreaktioita, mikä puolestaan ylläpitää tulehdusta myös verisuonten seinämissä. Voimistunut tulehdusreaktio verisuonten seinämissä altistaa kolesteroliplakkien rikkoutumiselle – ja kun plakki särkyy, seurauksena voi olla sepelvaltimon tukkeutuminen, jolloin voi kehittyä sydäninfarkti.
Kolmas seuraus kohonneista keramideista on niiden taipumus ”klönttiyttää” LDL-hiukkasia toisiinsa. Keramidit toimivat toisin sanoen LDL-partikkelien pinnalla kuin liima, mikä saa ne keräytymään isommiksi plakeiksi.
Voivatko kolesteroliarvot olla hyvät mutta keramidiarvot huonot?
Kyllä voivat, nämä arvot eivät aina kulje käsi kädessä. Jos elimistössä vallitsee krooninen tulehdustila, se voi laskea LDL-kolesterolin määrää verenkierrossa. Henkilöllä voi siis olla edelleen kohonnut sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riski, jos katsotaan suotuisissa lukemissa olevan LDL-kolesterolin määrää ja unohdetaan koholla olevat keramidit.
Lue myös Kotiliesi.fi: Kuinka usein omia kolesteroliarvoja kannattaa seurata? Erikoislääkäri vastaa 11 kysymykseen kolesterolista
Voiko elintavoilla laskea kohonneita keramiditasoja?
Elimistön aineenvaihdunnan häiriötä ja kehon matala-asteista tulehdusta voi lieventää suotuisilla elintavoilla.
Keramidien määrä kohoaa, kun elimistö kuormittuu muun muassa tyydyttyneestä rasvasta, sisäelinten ympärille kertyneestä vatsarasvasta ja tupakansavusta. Kohonneiden keramidien vihollisia ovat siten esimerkiksi kasvisvoittoinen ruokavalio, pehmeät ja juoksevat kasvirasvat, tupakoimattomuus, liikunta ja painonhallinta.
Miten kohonneita keramideja madalletaan?
Elintapamuutosten ohella keramiditasoja madalletaan kolesterolilääkityksellä eli lähinnä statiineilla. Keramiditkin ovat rasvahiukkasia eli lipidejä ja niihin purevat kolesterolien tapaan statiinit. On siis vähättelyä puhua statiineista pelkästään kolesterolilääkkeinä, sillä niillä on tärkeä rooli myös veren muiden, haitallisten lipidien määrän alentamisessa.
Kuka pääsee keramiditestiin? Missä keramiditasoja testataan?
Keramideja testataan sekä yksityisessä terveydenhuollossa ympäri maan että julkisessa terveydenhuollossa silloin, kun lääkäri arvio, että testauksesta on hyötyä potilaan hoidossa ja sydänriskin arvioimisessa. Laboratorioissa keramiditesti on nimeltään HERTTA- eli CERT-tutkimus.
Asiantuntijana tutkimusjohtaja Reijo Laaksonen Tampereen yliopiston Sydän- ja verisuonisairauksien tutkimuskeskuksesta sekä Zora Bioscience Oy:stä.
Lähteenä myös sydänliitto.fi
