Vagushermo eli kiertäjähermo on tärkeä osa autonomista hermostoa. Se lähtee aivoissa sijaitsevasta ydinjatkeesta ja kulkee elimistön tärkeimpien elimien, kuten sydämen, keuhkojen ja suoliston, kautta.
Vagushermon tehtävänä on säädellä parasympaattisen ja sympaattisen hermoston toimintaa. Toisin sanoen vagushermo viestii elimistöllemme, milloin on aika toimia ja milloin taas levätä ja palautua. Hermo ohjaa, minne elimistö kohdistaa energiaa.
– Vagushermo on ikään kuin kytkin, joka kytkee meidät tilasta toiseen. Kun vagushermo aktivoi parasympaattisen hermoston, elimistömme siirtyy palautumistilaan ja energiaa kohdistetaan muun muassa ruoansulatukseen, elimistön puhdistustoimenpiteisiin, vauroiden korjaamiseen ja uuden rakentamiseen. Sympaattisen hermoston aktivoituessa kehomme taas menee stressi- eli taistele- ja pakene tilaan, kertoo lääkäri Emilia Vuorisalmi.
Kun vagushermo jumittuu, stressi kroonistuu
Stressi ei ole pahasta, niin kauan kuin elimistö pysyy tasapainossa ja palautuu kuormituksesta. Ongelmia syntyy kuitenkin siinä vaiheessa, kun stressi kroonistuu ja pitkittyy.
– Silloin vagushermo ei toimi enää optimaalisesti. Itse sanon, että vagushermo jumittuu stressitilaan – ei tietenkään fyysisesti, mutta sen toiminta häiriintyy, Vuorisalmi sanoo.
Jumittunut vagushermo voi oireilla monin eri tavoin. Tyypillisimpiä ovat stressin oireet, kuten ärtyneisyys, tunteiden ailahtelu, vaikeus rentoutua, uniongelmat, väsymys ja erilaiset vatsavaivat.
– Vagushermo vaikuttaa laajasti hyvinvointiimme: suoliston toimintaan, ruoansulatukseen ja immuunipuolustukseen. Kun puhutaan hiljaisesta tulehduksesta, sen taustalla voi olla häiriintynyt vagushermon toiminta, Vuorisalmi lisää.
Emilia Vuorisalmen mukaan vagushermolla on laaja-alainen vaikutus hyvinvointiimme.
Hengitä syvään ja katso ympärillesi – näin aktivoit vagushermon uudelleen
Hyvä uutinen on, että vagushermon toimintaan voi vaikuttaa itse: jo pelkästään pysähtyminen ja rauhallisesti hengittäminen auttavat.
– Vagushermo kiertyy pallean ympärille. Kun hengitämme rennosti, pallea liikkuu. Syvään hengitys signaloi vagushermollemme, että asiat eivät ole huonosta, vaan meillä on aikaa hengähtää ja olemme turvassa.
Lisäksi oman ympäristön tutkailusta on apua.
– Stressaantuneena näkökenttä kaventuu, joten jos tuntee olonsa kuormittuneeksi, voi tietoisesti pyrkiä katsomaan laajemmalle. Se signaloi elimistölle, että ei ole syytä hätään, Vuorisalmi kertoo.
Aktivoi vagushermo 2 x -hengitysharjoituksen avulla
Aktivoidaksesi vagushermon voit kokeilla esimerkiksi helppoa ja nopeaa 2 x -harjoitusta, Vuorisalmi vinkkaa.
Harjoituksen ideana on, että hengitetään tuplasti pidempään kuin normaalisti.
- Vedä rauhallisesti syvään henkeä laskemalla rauhallisesti kahteen.
- Puhalla ilma ulos hitaasti laskemalla rauhallisesti neljään. Toista kohdat 1 ja 2 muutamaan otteeseen.
Omassa arjessa on hyvä vaalia myös asioita, jotka saavat hyvälle mielelle. Näitä voivat olla niin laulaminen kuin esimerkiksi itselle mieluisa liikunta.
– Meditaatio ja nauraminen tekevät hyvää vagushermolle. Myös kosketus on tärkeää, sillä se vapauttaa kehoon oksitosiinia, joka vaikuttaa vagushermoon, Vuorisalmi vinkkaa.
Sinua voisi kiinnostaa myös nämä artikkelit:
Saisiko olla lisää energiaa, parempaa seksiä ja vähemmän stressiä? Näin lisäät helposti mielihyvähormonien tuotantoa ja lasket kortisolitasoasi
Meditaatiosovellus puhelimessa auttaa tekemään harjoituksesta rutiinin – listasimme kiinnostavimmat sovellukset ja netin harjoitukset
Kokeile Sanna Mämmin ihanasti piristävää loving kindness -meditaatiota – alle 3 minuutissa parempi olo
Vaivaako stressi? Rauhoita hermosto viiden minuutin meditaatiolla
Viimeinkin eroon sokerikoukusta tai stressistä? Arvioimme tuoreet self help -kirjat – tällaisia oivalluksia ne antoivat
